Ajankohtaista

Kiertotalouden ohjauskeinoja ja tausta-ajatuksia

Muovien kiertotaloutta ohjaavat EU:n muovistrategia, EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä Green Deal. Niiden avulla pyritään suuntaamaan kehitystä pois lineaarisesta muovin kulutuksesta kohti kiertotalouden mahdollisuuksia. Yksi muovien kiertotalouden tausta-ajatuksista on tarve vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisesta raakaöljystä ja siirtyä kiertotalouden raaka-aineisiin. Tämän tavoitteen saavuttamista tukee eurooppalaisten muovinvalmistajien tiekartta Plastics Transition. Se ohjaa vähentämään kasvihuonekaasuja koko muovin elinkaaresta 28 % vuoteen 2030 mennessä ja aina kohti nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Tiekartassa on myös asetettu tavoite kiertotalouden muovien käytölle (circular plastics). Tällä hetkellä niiden osuus on reilut 13,5 % kaikesta muovin raaka-aineesta, jotka muunnetaan uusiksi tuotteiksi ja komponenteiksi Euroopassa. Kovin kaukana ei siis olla vuoden 2030 tavoitteesta, joka olisi 25 %.

Silti yhä melkein neljäsosa muovijätteestä päätyy kaatopaikalle Euroopassakin. Muovien kierrätysprosentti on lähes sama, 26,9 %. Muovinpolttokin on kuitenkin lisääntynyt, joten tarvetta kemialliselle kierrätykselle olisi.

Kemiallisesta kierrätyksestä tukea muovien kiertotalouteen

Raportissa korostetaan, että kemiallinen kierrätys on merkittävä kierrätysratkaisu ja tärkeä tekijä siirryttäessä kohti muovien kiertotaloutta. Juuri nyt sen osuus Euroopan muovintuotannossa on vain noin 0,1 %. Plastics Europe ehdottaa, että lainsäädännöllä ohjaamista on lisättävä, jotta kierrätetyn muovin käyttö lisääntyy ja kierrätysteknologioiden käyttöönotto edistyy. Yhdistys mainitsee, että sen jäsenyrityksillä on aikomus investoida yhteensä yli 8 miljardia euroa kemiallisen kierrätyksen projekteihin vuoteen 2030 mennessä.

Yleisesti ottaen näkemys on se, että siirtymä muovien kiertotalouteen on mahdoton ilman laajaa kemiallisen kierrätyksen hyödyntämistä. Tätä tukisi myös massatase-laskennan käyttöönotto. Sen avulla voidaan laskea kemiallisesti kierrätetyn muovin osuus uusissa muovituotteissa. Suunta on kuitenkin oikea, sillä fossiiliseen raakaöljyyn perustuvan muovin valmistus on jo vähentynyt. Samalla kierrätetyn muovin osuus on lisääntynyt. Eniten kierrätettyä muovimateriaalia käyttävät maatalous ja puutarha-ala, sitten rakennusala ja pakkausala noin 9,7 % verran.

Toistaiseksi kemiallista kierrätystä on hyödynnetty hyvin pienessä mittakaavassa. Sen infrastruktuuri perustuu Euroopassa depolymerisaatioon ja pyrolyysiin. Depolymerisaatiossa muovijäte pilkotaan takaisin monomeereiksi, kun taas pyrolyysissä tuotetaan pyrolyysiöljyä, eli välituotetta, joka korvaa fossiilista raakaöljyä muovipolymeerien valmistusketjussa.

Kiinnostava yksityiskohta raportissa on, että Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joilla muovijätteen kierrätysluku on yhä alle 25 %. Vain neljä maata, eli Belgia, Espanja, Alankomaat ja Saksa, kierrättää yli 35 % muovijätteestään. Myös muovin vienti EU:n ja UK:n ulkopuolelle on vähentynyt. Silti sitä viedään yhä erityisesti Turkkiin ja Malesiaan. Raportissa muistutetaan, että viennin myötä menetämme resursseja, joita voitaisiin hyödyntää Euroopan talousalueella.

Teksti ja kuva: Katja Vaulio

Lähde: The Circular economy for plastics/Plastic Europe march 2024